Yhdistys laajenee

Tänään pidettiin kriisikokous Anselmin kämpillä eli hänen vanhempiensa kellarissa. Anselmi oli aikaisemmin päivällä etsinyt netistä tietoa ruskeiden lehmien elin- ja pesimäolosuhteista kaakaotehtaissa, kunnes hän oli törmännyt erään yhdistyksen kotisivuihin. Erikoista tässä yhdistyksessä oli se, että se väitti olevansa erinlaisempi kuin meidän yhdistyksemme. Väitös oli mielestämme hyvin pöyristyttävä, ja kokoonnuimmekin välittömästi suunnittelemaan keinoja Aktiivisten Ekoajattelijoiden maineen mustamaalaamiseen.

Tarkempi tutkiskelu yhdistyksen kotisivuilla kuitenkin osoitti, että kyseessä toden totta oli hyvinkin erinlainen yhdistys, joskaan ei ehkä aivan yhtä erinlainen kuin meidän yhdistyksemme. Joissain osa-alueissa Aktiiviset Ekoajattelijat päihittivät meidät, mutta joissain asioissa taas me olimme erinlaisempia kuin he. Esimerkiksi AE:n johtaja on hetero-, homo-, bi-, metro-, retro- ja käpyseksuaali, kun taas meidän Anselmi on vain vegeseksuaali ja metroandrogyyni. Toisaalta kaikki AE:n jäsenet ovat vain pelkkiä vegaaneja, kun me olemme lakto-, ovo-, fenno-, frukto-, gela-, hyla- ja anovegaaneja. Lisäksi molempien yhdistysten listat vastustamistaan asioista erosivat jonkin verran toisistaan.

Kerttu heitti ilmoille ajatuksen, että jos kaksi erinlaista yhdistystä yhdistäisi voimansa, niin meistä tulisi uusi super-erinlainen yhdistys. Tällöin voisimme olla valmiita jopa kansainväliseen erinlaisuuteen.

Päätimme Anselmin kanssa seurata filosofimme ja profeettamme ajatusta. Pitäisi vain keksiä keino, että miten saamme yhdistykset liitettyä toisiinsa. Asiaa ei yhtään helpota se, että Aktiivisten Ekoajattelijoiden päämaja sijaitsee Oulussa. Siis jossain lapissa, voitteko kuvitella?

Yhdistyksen kotisivuilla oli yhteydenottolomake liittymistä varten. Täytimme jokainen lomakkeen omilla tiedoillamme. Anselmin mukaan olisi kuulemma hyvin helppoa siirtää yhdistyksen päämaja ja toiminta tänne stadiin, kunhan vain pääsemme ensin soluttautumaan yhdistykseen sisälle.

Pienen hamppuhetken jälkeen yhteydenottoomme vastattiin. He kertoivat harkitsevansa jäsenyyttämme, mutta ennen sitä he haluaisivat haastatella meitä. Sovimme tapaamisen muutaman päivän päähän.

Edessä olisi siis jännittävä matka pohjoiseen. Meistä kolmesta vain Anselmi oli aikaisemmin käynyt Pohjois-Suomessa, ja sekin tapahtui ala-asteen luokkaretkellä Tampereella. Hän ei tosin ollut ehtinyt tutustua kaupunkiin lainkaan, sillä hänellä oli tarpeeksi tekemistä yrittäessä vapauttaa delfiinejä Särkänniemestä. Anselmi oli ehtinyt ruuvata vain kaksi ruuvia irti delfinaarion suojakuvusta, ennen kuin vartijat tulivat repimään häntä hiuksista. Tapahtuneen jälkeen Anselmin isä oli vienyt poikansa psykiatrille, mutta siitä hänellä ei ollut tarkempia muistikuvia.

No kuitenkin. Päätimme ryhtyä välittömästi suunnittelemaan tulevaa matkaa ja strategiaamme Aktiivisten Ekoajattelijoiden jäsenyyden saavuttamiseksi. Siitä kuitenkin enemmän ensi kerralla.